Liedon kunnantalon ympäristössä on kolme muistomerkkiä. Lieto 675 -juhlavuoden muistomerkki löytyy kunnantalon pääsisäänkäynnin läheltä. Juhlavuotta vietettiin Liedossa vuonna 2006. Karjalakivi on kunnantalon puistossa nurmikentällä seisova kanteleen muotoinen kivi, joka löytyi Pyhällön louhokselta. Seppämestari Olavi Osara takoi siihen rautaisen kanteleen ja tekstin ”Karjala, laulun maa”. Kun Karjala menetettiin toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolle, muutti Lietoon lähes tuhat kotiseutunsa jättänyttä karjalaista. Karjalakiven lahjoitti Liedon kunnalle Liedon Karjalaiset ry. vuonna 1996 yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta.

Kunnantalon puistossa on myös muistomerkki Isänmaan puolustajille 1939 – 1945. Muistomerkissä on teksti: ”Kiitollisena sotiemme 1939 – 45 lietolaisille Suomen itsenäisyyden puolustajille ja kotirintamalla työtä tehneille miehille ja naisille”. Kiven pystytti Liedon Lions Club Suomen itsenäisyyden kahdeksankymmenvuotis-juhlavuonna 1997. Kivi on tiettävästi ensimmäinen muistomerkki, jossa mainitaan erityisesti myös kotirintamalla palvellleet. Muistomerkissä on tunnuksena Vapaudenristi, jonka marsalkka Mannerheim päiväkäskyssään ojensi yhteisesti kaikille Suomen äideille vuonna 1942. Muistomerkki näkyy Kirkkotielle.

Liedon kunnantalon ympäristön muistomerkit. Osoitteessa: https://www.liedonmuseo.fi/luonto-ja-kulttuuriympaeristoe. Viitattu 12.2.2019.