Aurajoki ja kulttuurimaisema Aurajokilaaksossa: ihminen ja luonto ovat yhdessä muovanneet maisemaa. Jokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kansallismaisemien joukossa se edustaa vakiintuneen viljelyn ja pitkäkestoisen asutuksen muovaamaa jokilaaksomaisemaa. Viljellyt pellot sekä peltojen laitamilla sijaitsevat vanhat kylät ja rakennukset ovat jokilaakson maiseman ydin. Maataloustuotanto ylläpitää kulttuurimaisemaa. Maisemaa kehystävät paikoin jopa 50 metriä peltomaata korkeammalle kurottuvat kalliomäet.

Aurajoki. Osoitteessa: http://aurajoki.net/Pdf/Retkelle%20Aurajokilaaksoon.pdf . Viitattu 12.2.2019.

Aurajoki (ruots. Aura å) on Aurajoen vesistön Varsinais-Suomen halki virtaava noin 70 kilometrin pituinen laskujoki. Aurajoki alkaa Oripään harjualueilta ja laskee Turun kohdalla Saaristomereen. Aurajokivartta on asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien ja Aurajokilaakson vanha kulttuurimaisema edustaa pitkään jatkunutta ihmistoiminnan muovaamaa jokivarsimaisemaa, joka on eräs Suomen kansallismaisemista sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Asutus on levinnyt joen varrelle nauhamaisesti sitä seuraillen, kuten tiestökin. Turun ja Oripään välinen Varkaantie eli Aurajoen maisematie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Viljelysmaat ovat laajoja Aurajoen savikoilla ja ne kohoavat välillä jyrkästikin joesta, osa metsäisiksi kumpareiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaaksi jokivarren tekevät lehdot, kosket, asutuskumpareet ja vanhat jokivarsilaitumet.

Aurajoki. Osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurajoki . Viitattu 12.2.2019.